tiistai 21. lokakuuta 2008

Iitin kiviä

Iitissä on koko liuta muistokiviä. Tässä olen kuvannut muutamia niistä. Mukaan en ole ottanut varsinaisia hautakiviä. Onpa joukossa semmoinenkin kivi, joka ei ole "muistokivi"  -  onpahan muuten vaan kiva kivi! No, sitten olisivat vielä kalliopiirrokset. Niitä tonttu ei ole päässyt kuvaamaan.

Iitintien varrella, melko lähellä Kirkonkylää, seistä topottaa tämä muistokivi, Torvikallion kivi.Se muistuttaa, että sillä paikalla harrastettiin ensimmäisiä saarnoja Iitin puolella silloisessa Hollolassa. Kiertävien pappien saarnojen vuosiksi on arveltu 1400 - 1539. Kirkkoa paikalla ei tiettävästi ole ollut. Tämän kiven kohdalta on vain noin puoli kilometriä matkaa alas harjun rinnettä vanhalle Radansuun kylälle.



Radansuun muistokivi  kertoo: "Tällä paikalla sijaitsi Radansuun kylä 1445 - 1868". Kivi sijaitsee melkein Urajärven rannassa Radansuussa, siellä missä on myös kalastusosuuskunnan venevalkama, golfkenttien takana.



Pietari Lyötin muistokivi on samalla Lyöttilän kylän muistokivi. Lyöttilä on myös Iitin vanhoja kyliä. Muistokivi kertoo näin:  Pietari Lyötti sai omistusoikeuden Lyöttilän maihin 13.10.1458.    Kivi sijaitsee vanhassa kyläkeskuksessa Kylänmäellä. Nyt sinne pääsee pientä polkua myöten.

Sotaan lähdön muistokivi, ns. veteraanien kivi, seisoo pienellä kumpareella lähellä Ravilinnaa Kausalassa.

Uusin muistokivi on Kausalan pommitusten muistokivi. Se on pystytetty heinäkuussa 2011 mäenrinteeseen, joka sijaitsee lukion takana.
Aivan kiven vieressä on kuoppa, jonka jätti yksi lentopommeista vuonna 1941. Pommitus aiheutti muualla enemmän tuhoa: Mikkolan talon tuntumaan putosi useita pommeja, joiden uhrina 2-vuotias tyttö kuoli heti ja hänen äitinsä haavoittui vakavasti. Muistojuhla ja muistolaattojen paljastus tapahtui 3.7.2011. Kuvassa pommikuoppa on täyttynyt kevään sulamisvesistä.

Iitin kirkonkylässä sijaitsee akateemikko A.J. Sjögrenin muistokivi.
Se seisoo pienellä nurmiaukiolla, A.J. Sjögrenin puistikossa kirkkoa vastapäätä. Kivessä on reliefi A. J. Sjögrenistä.
 
Toinen muistokivi samaiselle Sjögrenille on hänen kotipaikkansa muistokivi. Se sijaitsee Sitikkalantiellä Mankalassa, jossa kivi seisoo pienellä kivisellä kukkulalla. Ympärillä on voimallista maataloutta - ja muistokiven ympärillä rautainen verkkoaita. Paikalle vie kaunis aitakujanne.

Perheniemessä on historiallista asutusta. Sen muistomerkkinä on kylän keskellä,lähellä opistoa Perheniemen kylän 500-vuotisen asutuksen muiston kivi. Kiveen on hakattu vuosiluku 1460.

Perheniemessä on toinenkin "historiamuistelus": Ruotsi-Suomen armeijan leiripaikan muistokivi sijaitsee entisen koulun yläpuolella olevalla mäellä, ns. Leirinmäellä. Kiveen on hakattu kolme kruunua. Kulunut teksti näyttäisi kertovan: Leirinmäki Tällä paikalla harjoitteli Ruotsi-Suomen armeija 1740 - 1808 .    Vuosilukujen tarkkuus kivessä on heikko. Kustaa III:n sotien leiripaikkana tämä tienoo mainitaan 1790 (A. Halila: Iitin historia I).Kirkonkylän kesäteatterin paikoitusalueella lojottaa iso laakea kivi. Se on nostettu ikään kuin "jaloille", ja niin siitä on tullut sammaleinen pöytä.Sankarivainajien muistokivi sijaitsee Kausalassa lähellä seurakuntakeskusta. Kiveen on hakattu iittiläisten vuosina 1939 - 1944 kaatuneiden nimet.
Tillolan taistelun muistomerkki sijaitsee valtatien 12 varrella Tillolan kankaalla, Salpausselän metsäisellä rinteellä.
Tillolan taistelu tapahtui 19. - 20.5.1790. Muutamat ovat sanoneet, että se ei ollut varsinaisesti taistelu vaan lähinnä kahakka, mutta kyllä siinä taistelun meininkiä oli tiiviisti; yli sata menehtynyttä puolin ja toisin (Aimo Halila: Iitin historia I). Lehtijuttu kertoo taistelun muistoista (Linkki: Suometar 1862). Tillolan taistelu liittyi ns. Kustaa III:n sotaan 1788 - 1790, jolloin ruotsalaisten (suomalaisten) ja venäläisten kesken taisteltiin varsinkin Kaakkois-Suomessa. Tähän sotaan liittyy myös ns. Anjalan liittokirja.
Enemmän näistä asioista olen uudemmasti kirjoittanut jutussa Uutta tietoa Tillolan taistelusta  6.10.2012 .
 

torstai 11. syyskuuta 2008

Valistuksen valo

Alakerran arkistossa romutessa huomasin pienen laulukirjan. Siinä sormi jäi sivulle 62 ja seuraavan laulun kohdalle:

VALISTUS

Kuin päivänpaistetta peltosi, niin vaatii henkesi valistusta;
ja kuule, kultaakin kalliimpi
on tietää Luojansa tarkoitusta.
Vaikk´myrsky soittaa ja yökin koittaa,
niin valo voittaa ja onnen tuo.

Kuin kevään aurinko herttaisa, ja tenhoisa kuin kesän helle,
se valistus, jok´on oikea;
lie kallis siis se myös sydämelle.
Vaikk´myrsy soittaa ja yökin koittaa,
niin valo voittaa ja lämmön tuo.


Laulun on kirjoittanut N.F.S. Grundtvig, suomentajaa ei mainita, ja sävelen on laatinut Thomas Laub. Laulukirja on Kansanopiston laulukirja Sanapainos. Etusivulla kerrotaan että se liittyy v. 1947 ilmestyneeseen nuottipainokseen, joka sekin varmaan oli Otavan kustantama.
Laulussa on kaikkiaan kuusi värssyä - kaikki vaikuttavia valistuksen sulokuvauksia. Grundtvig oli kansanopistoaatteen perustaja Tanskassa 1800-luvulla.

lauantai 9. elokuuta 2008

Kesän kuvia

Se tulee taivaalta - valo.

Kurotamme kohtia valoa.

Valo tekee myös varjon. Kummallista: lumpeen lehden varjo veden alla onkin ihan erimuotoinen kuin lumpeen lehti!

Kesässä on valon lisäksi kivoja pilviä! Pilvi on kuin liekin läiske.

Jos ei saa tarpeeksi valoa, syntyy vänkyräksi!

lauantai 26. huhtikuuta 2008

Pilvi kuin rokokoomaalauksesta

Auringon laskut ovat näinä päivinä olleet kivan näköisiä. Tämän viikon eräänä iltana aurinko värjäsi pilvet samanlaisiksi kuin ne esitettiin rokokoo- tai barokkiajan suurissa maalauksissa tuolla keskisessä Euroopassa.