Iitintien varrella, melko lähellä Kirkonkylää, seistä topottaa tämä muistokivi, Torvikallion kivi.
Se muistuttaa, että sillä paikalla harrastettiin ensimmäisiä saarnoja Iitin puolella silloisessa Hollolassa. Kiertävien pappien saarnojen vuosiksi on arveltu 1400 - 1539. Kirkkoa paikalla ei tiettävästi ole ollut. Tämän kiven kohdalta on vain noin puoli kilometriä matkaa alas harjun rinnettä vanhalle Radansuun kylälle.
Radansuun muistokivi kertoo: "Tällä paikalla sijaitsi Radansuun kylä 1445 - 1868". Kivi sijaitsee melkein Urajärven rannassa Radansuussa, siellä missä on myös kalastusosuuskunnan venevalkama, golfkenttien takana.
Pietari Lyötin muistokivi on samalla Lyöttilän kylän muistokivi. Lyöttilä on myös Iitin vanhoja kyliä. Muistokivi kertoo näin: Pietari Lyötti sai omistusoikeuden Lyöttilän maihin 13.10.1458. Kivi sijaitsee vanhassa kyläkeskuksessa Kylänmäellä. Nyt sinne pääsee pientä polkua myöten.
Sotaan lähdön muistokivi, ns. veteraanien kivi, seisoo pienellä kumpareella lähellä Ravilinnaa Kausalassa.
Uusin muistokivi on Kausalan pommitusten muistokivi. Se on pystytetty heinäkuussa 2011 mäenrinteeseen, joka sijaitsee lukion takana.
Aivan kiven vieressä on kuoppa, jonka jätti yksi lentopommeista vuonna 1941. Pommitus aiheutti muualla enemmän tuhoa: Mikkolan talon tuntumaan putosi useita pommeja, joiden uhrina 2-vuotias tyttö kuoli heti ja hänen äitinsä haavoittui vakavasti. Muistojuhla ja muistolaattojen paljastus tapahtui 3.7.2011. Kuvassa pommikuoppa on täyttynyt kevään sulamisvesistä.
Iitin kirkonkylässä sijaitsee akateemikko A.J. Sjögrenin muistokivi.
Se seisoo pienellä nurmiaukiolla, A.J. Sjögrenin puistikossa kirkkoa vastapäätä. Kivessä on reliefi A. J. Sjögrenistä.Toinen muistokivi samaiselle Sjögrenille on hänen kotipaikkansa muistokivi. Se sijaitsee Sitikkalantiellä Mankalassa, jossa kivi seisoo pienellä kivisellä kukkulalla. Ympärillä on voimallista maataloutta - ja muistokiven ympärillä rautainen verkkoaita. Paikalle vie kaunis aitakujanne.
Perheniemessä on historiallista asutusta. Sen muistomerkkinä on kylän keskellä,lähellä opistoa Perheniemen kylän 500-vuotisen asutuksen muiston kivi. Kiveen on hakattu vuosiluku 1460.
Perheniemessä on toinenkin "historiamuistelus": Ruotsi-Suomen armeijan leiripaikan muistokivi sijaitsee entisen koulun yläpuolella olevalla mäellä, ns. Leirinmäellä. Kiveen on hakattu kolme kruunua. Kulunut teksti näyttäisi kertovan: Leirinmäki Tällä paikalla harjoitteli Ruotsi-Suomen armeija 1740 - 1808 . Vuosilukujen tarkkuus kivessä on heikko. Kustaa III:n sotien leiripaikkana tämä tienoo mainitaan 1790 (A. Halila: Iitin historia I).
Kirkonkylän kesäteatterin paikoitusalueella lojottaa iso laakea kivi. Se on nostettu ikään kuin "jaloille", ja niin siitä on tullut sammaleinen pöytä.
Sankarivainajien muistokivi sijaitsee Kausalassa lähellä seurakuntakeskusta. Kiveen on hakattu iittiläisten vuosina 1939 - 1944 kaatuneiden nimet.
Tillolan taistelun muistomerkki sijaitsee valtatien 12 varrella Tillolan kankaalla, Salpausselän metsäisellä rinteellä.
Tillolan taistelu tapahtui 19. - 20.5.1790. Muutamat ovat sanoneet, että se ei ollut varsinaisesti taistelu vaan lähinnä kahakka, mutta kyllä siinä taistelun meininkiä oli tiiviisti; yli sata menehtynyttä puolin ja toisin (Aimo Halila: Iitin historia I). Lehtijuttu kertoo taistelun muistoista (Linkki: Suometar 1862). Tillolan taistelu liittyi ns. Kustaa III:n sotaan 1788 - 1790, jolloin ruotsalaisten (suomalaisten) ja venäläisten kesken taisteltiin varsinkin Kaakkois-Suomessa. Tähän sotaan liittyy myös ns. Anjalan liittokirja.Enemmän näistä asioista olen uudemmasti kirjoittanut jutussa Uutta tietoa Tillolan taistelusta 6.10.2012 .
